Etusivu
Suomenajokoira
Kasvatus ja metsästys
Ajokoe ja näyttely
Kauppapaikka
Vieraskirja
Ruokaohjeet
Linkit
Etsi
Yhteystiedot

Koirat:
Tervasmetsän Aku
Kärjen Sara
Tuuli

Kaakon Nettipalvelu

 

KÄYTTÖTARKOITUS: Jäniksen ja ketun ajometsästykseen käytettävä ajokoira. Vaikeissakin olosuhteissa metsästysintoinen. Itsenäisesti ja vaihtelevalla vainutavalla työskentelevä koira, joka ajaa riistaa haukkuen kuuluvasti.

YLEISVAIKUTELMA: Kolmivärinen, keskikokoinen, tasakorkea: korkeuttaan selvästi pitempi, voimakas, mutta ei raskasrakenteinen. Koiran seistessä raajojen tukipinta on rungon pituinen tai vähän sitä pitempi sekä edestä rinnan levyinen ja takaa vähintään yhtä leveä kuin edestä. Sukupuolileima selvä.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituuden suhde säkäkorkeuteen on noin 1,1:1. Säkäkorkeuden suhde rinnan syvyyteen on noin 2:1. Kuonon pituuden suhde kallon pituuteen on noin 1:1. Kallon pituus: kallon leveys : kallon syvyys on noin 1:1:1.

KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE: Rauhallinen, tarmokas ja ystävällinen, ei koskaan vihainen.

PÄÄ

KALLO-OSA: Edestä katsottuna tasaleveä, päälaelta holvimaisesti kaartuva. Otsa sivulta katsottuna hieman kupera. Kallon ja kuonon ylälinjat samansuuntaiset; otsauurre matala; kulmakaaret ja niskakyhmy selvästi näkyvissä.

OTSAPENGER: Kulmakaaret muodostavat vähäisen, mutta selvästi havaittavan otsapenkereen.

KIRSU: Hyvin kehittynyt, musta; sieraimet suuret ja liikkuvat..

KUONO-OSA: Kallon pituinen, kohtalaisen syvä, melkein tasaleveä, ylälinja suora. Alaleuan muodostama alalinja lähes ylälinjan suuntainen.

HUULET: Hyvin kehittyneet; hyvä pigmentti. Ylähuuli kauniisti kaareutuva. Huulet ja suupielet tiiviit.

LEUAT/HAMPAAT/PURENTA: Leuat voimakkaat. Hampaat hyvin kehittyneet, symmetrisesti kiinnittyneet; normaali hammaskaavio. Tiivis, leikkaava purenta.

POSKET: Suhteellisen kuivat.

SILMÄT: Keskikokoiset, eivät ulkonevat, hieman soikeat, tummanruskeat, eteenpäin suuntautuneet. Ilme rauhallinen. Silmäluomet mustat.

KORVAT: Riippuvat etureunastaan päänmyötäisesti. Kiertyvät siten, että korvalehden takareuna suuntautuu ulospäin, kärkiosa lähes eteenpäin. Kiinnityskorkeus kirsun ja silmän kautta kulkevalle linjalle. Sileät, eteenpäin vedettyinä kuonon puolivälin yli ulottuvat.

KAULA: Keskipitkä, lihaksikas, kuivahko, ylälinja vain heikosti kaartuva. Koiran seisoessa sen kuononkärki on selkälinjan tasossa tai hieman ylempänä.

RUNKO

SELKÄ: Keskipitkä, suora ja lihaksikas.

LANNE: Lyhyehkö ja voimakas.

LANTIO: Hyvin kehittynyt, pitkä ja voimakas, loivasti laskeva. Lantion ääriviiva muodostaa sivulta katsottuna kauniisti kaartuvan selkälinjan jatkon.

RINTAKEHÄ: Pitkä; kyynärpäiden tasolle ulottuva. Kylkiluut kaarevat, eturinta selvästi näkyvissä.

ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva loivasti kohoava.

HÄNTÄ: Alas kiinnittynyt, hieman kaartuva, noin kinnerniveleen ulottuva. Tyvestä vahva, kärkeä kohti oheneva. Häntä riippuu levossa takaosaa myötäilevästi, liikkeessä se saa kohota enintään selkälinjan korkeudelle. Karvapeite samanlaista kuin rungossa.

RAAJAT

ETURAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Hyvin kulmautuneet. Edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset: kyynärvarret pysty-suorat. Rinnan syvin kohta kyynärpäiden kohdalla. Olka- ja kyynärvarsi yhtä pitkät.

LAVAT: Suhteellisen pitkät, viistot ja voimakkaat; tiiviisti kiinnittyneet, mutta hyvin liikkuvat.

OLKAVARRET: Lapaluun pituiset, selvästi viistot ja voimakkaat.

KYYNÄRPÄÄT: Rungon suuntaisena taakse sijoittuneet, tiivisti rungon-myötäiset.

KYYNÄRVARRET: Voimakkaat ja jänteikkäät; luusto voimakas, muodoltaan soikea.

RANTEET: Joustavat.

VÄLIKÄMMENET: Hieman viistot.

KÄPÄLÄT: Hieman soikeat, korkeat, varpaat tiiviit ja hyvin kaareutuvat. Kynnet voimakkaat, mieluimmin mustat. Päkiät kimmoisat, mieluimmin mustat, sivuilta tiheän karvan suojaamat.

TAKARAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Voimakkaat, hyvin kulmautuneet, takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset.

REIDET: Pitkät, leveät ja vahvalihaksiset.

POLVET: Eteenpäin suuntautuneet. Takaraajan etulinja tasaisesti kaartuva.

SÄÄRET: Suhteellisen pitkät ja viistot, jäntevät.

KINTEREET: Voimakkaat, suhteellisen matalalla.

VÄLIJALAT: Lyhyehköt ja voimakkaat, pystyasentoiset.

KÄPÄLÄT: Etukäpälien rakennetta vastaavat, suoraan eteenpäin suuntautuneet.

LIIKKEET: Ravi keveää, tehokasta ja pitkäaskelista. Selkälinja liikkeessä vakaa ja kiinteä. Raajojen liike yhdensuuntaista.

NAHKA: Paksu, kauttaaltaan tiivis, poimuton.

KARVAPEITE

KARVA: Pohjakarva lyhyttä, tiheää ja pehmeää. Peitinkarva keskipitkää, rungonmyötäistä, suoraa, tiheää ja karkeahkoa.

VÄRI: Kolmivärinen. Musta mantteli, lämpimän punaisenruskeaa väriä päässä, rungon alaosassa, lavoissa, reisissä ja muuallakin raajoissa. Valkoista väriä tavallisesti päässä, kaulassa, rinnassa, raajojen alaosassa ja hännän päässä.

KOKO

SÄKÄKORKEUS: Urokset 55-61 cm, nartut 52-58 cm. Ihannekorkeus: urokset 57-59 cm, nartut 54-56 cm.

VIRHEET

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
- Liiallinen kevyt- tai raskas-rakenteisuus.
- Säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:llä.
- Neliömäisyys tai liiallinen pitkärunkoisuus.
- Väärä sukupuolileima.
- Lievä arkuus ja liika äreys muita koiria kohtaan.
- Suippo- tai lyhytkuonoisuus; pään selvä kolmiomaisuus; löysää päänahkaa.
- Tasa- tai lievä yläpurenta.
- Lyhyt ja samalla jyrkkä lantio.
- Pitkät, hajavarpaiset tai matalat käpälät.
- Lyhyt tai selvästi pehmeä karvapeite.
- Liika kirjavuus.
- Selvä manttelirikko.
- Runsas päistärkarvan tai sudenkarvan esiintyminen.


HYLKÄÄVÄT VIRHEET
- Säkäkorkeuden ylitys tai alitus yli 1 cm:llä.
- Arkuus tai vihaisuus.
- Alapurenta tai selvä yläpurenta.
- Nikamavika hännässä.
- Täydellinen pigmentin puute kirsussa.


HUOM: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.

Sivun alkuun Etusivulle    
 

Rotumääritelmä

 

Lisää oma kommenttisi tälle sivulle                     Uusimmat kommentit

Tämän sivun kommentit:

07.06.2010 19:51 Erähely Pluto:

Minulle jalomuotoiselle ajokoiraurokselle annettiin näyttelystä nolla. Syy vaalea s-kirjain korvassa. Olenkohan lukihäiriöinen kun tätä vikaa en löydä suomenajokoiran rotumääritteen, hylkäävien vikojen listalta. Olen innokas ja taitava ajuri jolta ei kunto lopu kesken. Vielä päästelen välillä ääneti kun en ole tuntumassa, mutta eiköhän tuo iän mukana haukkukin herkkene. Kovasti olisi tehnyt mieli isännän kanssa ajokokeisiin ensisyksynä, mutta eihän sitä ilman näyttelytulosta päästä. Onko virhe minussa , tuomarissa vai ajokoirainfon rotumääritelmässä. Tämän infon perusteella isäntä minut näyttelyyn pakotti. Tuomari oli muuten kiva mutta olishan tuo nolla voinut olla vaikka sininen nauha. Mikä meni vikaan?????


27.11.2008 0:43 ajokoira kiinni:

kiinniotoa ei voi opettaa metsässä. Kotona sisällä makupaloilla istumaan, makaamaan, seuraamaan ja luoksetulo. Joka päivä kunnes tekee ilman makupaloja. ulos vietäessä istutettava aina ennen ovea ja oven jälkeen. Näin oppii kuka on isäntä


03.07.2008 12:50 jape:

ite asun kerrostalossa ja hyvin on ajokoiran kans pärjänny.kyllä varmasti pärjää.


02.07.2008 16:20 mj:

Pari kertaa isä ollut metsällä,en tiiä muuta..Onko tuosta koirasta elämään kerrostaloon,jos kuitenkin liikuntaa saa useamman tunnin päivässä?Onko ihan vaan seurakoiraksi?


01.07.2008 22:54 jape:

onko isällä minkälaiset suoritukset?eiväkkä ole tyhymiä jopa viisaita.


30.06.2008 17:44 m.j:

Heippa!Minulle tulossa kohta pentu.Emä on sekarotuinen ja isä ajokoira.Kuinkahan paljon tässä meidän pennussa on sitä metsästys viettiä?En haluaisi koirasta metsästyskoiraa,vaan ihan seurakoiran,kaveriksi lenkille ja lapsille.Onko totta että ajokoirat oppivat vain metsälle,tai sitten eivät opi mitään.Siis "tyhmiä" ovat?Näin kaveri kertoi...


11.02.2006 14:32 uusi ajokoiran omistaja:

ostin neljä vuotiaan uros ajokoiran. ongelmia saada metsässä kiinni koiraa ja muutenkin kun pääsee vain livahtamaan oven raosta karkuun niin ei saa millään kiinni eikä tule vaikka makkaran kanssa houkuttelee. olen metsä reissuilla antanu kädestä välillä herkku paloja että tottuisi. vielä ei vaikutusta ole ollut. olisiko neuvoja?


15.06.2005 12:43 Anneli ja Nilla:

Omistan sekarotuisen koiranpennun (Berninpaimenkoiraa ja suomenajokoiraa)Olisin kysellyt vähän tietoa näiden rotujen välillä ja ne kun on yhdistettynä, niin mikä minua odottaa tulevaisuudessa?Nilla on nyt 4.5 kk. ja villi kun mikäkin ja kaikki ulkona/sisällä oleva kelpaa suuhun.Väriltään Nilla on berni ja karvasta tulee pitempi kun ajokoiralla,ehkä?Laittakaa luonteesta lisää ja näiden sekotuksesta??


Sivun alkuun