SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan ohjelma sekä SAJ :n jalostuksen ohjesääntö sisältävät ohjeen perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisesta. Rodun hyvä terveys on eräs tärkeimmistä jalostustavoitteista.  

Pennun luovutuksen yhteydessä Kasvattajan tulee

• pyrkiä toteamaan, että pennun purenta on virheetön ja että pennulla ei esiinny hännän nikamavikaa

• ilmoittaa omistajalle, jos pennulla on napatyrä ja antaa ohjeet vian korjaamiseksi

• valistaa pennunostajaa toimimaan SAJ :n antamien ohjeiden ja suositusten mukaisesti, esim. lonkkakuvaus 15 kk:n iästä alkaen

• antaa uudelle omistajalle ohjeet pennun madottamisesta, rokottamisesta ja ruokinnasta.

1. Yksilöt joilla on vaikeita perinnöllisiä vikoja tai sairauksia, karsiutuvat luonnostaan jalostuksesta

2. Suomenajokoira on perinnöllisten vikojen ja sairauksien kannalta kohtalaisen terve rotu moniin muihin rotuihin rinnastettaessa

3. Tiettyjä perinnöllisiä heikkouksia kuitenkin kiistatta esiintyy ja tämä tulee jokaisen kasvattajan tiedostaa

4. Perinnöllisten vikojen ja sairauksien peittely ja vähättely vie pohjan omasta kasvatustyöstä ja vahingoittaa koko rodun terveyttä

5. Jatkuva perinnöllisten vikojen ja sairauksien seuranta on välttämätöntä osana rodunjalostusta

Koiran omistajan on hyvä omata perustiedot seuraavista vioista ja sairauksista, joilla on perinnöllistä luonnetta:

Purentaviat

Piilokiveksisyys

Napatyrä

Kitalakihalkio

Luomiviat, sisäänpäin ja ulos- päin kääntynyt luomi

Lonkkanivelen kasvuhäiriö

Kyynärnivelen kasvuhäiriö

Polvinivelen anatomiset viat

Hännän nikamavika eli häntämutka

Ataksia

Perinnölliset ihosairaudet

Sydänviat

Ajohankauma

Steriliteetti

Purentaviat

Suomenajokoira kuuluu pitkäkalloisiin eli dolikokefaalisiin rotuihin. Normaali purenta on leikkaava, ts. alaleuan etuhampaiden etureuna koskettaa kevyesti yläleuan etuhampaiden kärjen sisäpintaa.

Virheelliset purennat: ala-, ylä- ja tasapurenta. Ulkomuotoarvostelun erityisohje: koira saa nollan, mikäli sillä on selvä ala- tai yläpurenta (selvä yläpurenta tarkoittaa, että alahampaat koskettavat selvästi yläikeniin), koiran palkintosijaa alentaa tasapurenta tai lievä yläpurenta.

Perinnöllisyys: purentaviat johtuvat todennäköisesti perinnöllisistä seikoista. Lievät purentaviat ovat polygeenisia, ts. useat geenit vaikuttavat ominaisuuteen.

Purentavikojen systemaattinen vastustaminen rodussa on tuskin tällä hetkellä tarpeellista: jos sitä esiintyy pentueessa huomattavasti, on tällaisia siitosyhdistelmiä syytä välttää, samoin läheinen sukusiitos lisää purentavikojen ilmenemistä joissakin suvuissa. Toisinaan leukojen kasvunopeuden vaihtelusta johtuen lievät purentaviat voivat korjaantua pennun kasvaessa. 

Alkuun

Napatyrä

Osittain perinnöllinen ja polygeeninen ts. useat geenit vaikuttavat napatyrän ilmenemiseen. Periytyminen on lähinnä resessiivistä. Napatyrä ei ole tällä hetkellä rotuongelma suomenajokoiralla. Napatyrän vastustaminen: jos pentueessa on useampia tapauksia, tulee välttää yhdistelmän uusimista. Lievissä ja epävarmoissa tapauksissa tulisi välttää läheistä sukusiitosta.

Napatyrän poistoleikkaus olisi tehtävä riittävän varhain, esim. rokottamisen yhteydessä 3 kk:n iässä.  

Alkuun

Kitalaki- ja huulihalkio

Johtuu useimmiten ulkoisista tekijöistä sikiökaudella (bakteerimyrkyt, lääkkeet, virustaudit). Joissakin tapauksissa sillä on perinnöllinen vaikutus tai emän ns. maternaalinen vaikutus. Perinnöllinen taipumus tutkimusten mukaan johtuu perimän yhdistelmästä, joka ei sellaisenaan siirry jälkeläisiin. Syytä välttää siitosyhdistelmiä, jotka ovat tuottaneet kitalakihalkioita. Vastustaminen: narttua, joka on eri pentueissa toistuvasti tuottanut ko. epämuodostumia, ei pitäisi käyttää siitokseen.

Alkuun

Piilokiveksisyys eli kryptorkismi  

Näyttelysääntöjen mukaan piilokiveksinen koira ei voi osallistua näyttelyyn. Kivestarkastus voidaan tehdä urokselle rokotuksen yhteydessä 3 kk:n iässä, viraIlinen tarkastus 6 kk:n iästä alkaen, koska toisinaan varsinkin toinen kives saattaa laskeutua vasta myöhemmällä pentuiällä. Koiranäyttelyn yhteydessä ulkomuototuomari suorittaa kivestarkastuksen.

Polygeeninen ts. usean geenin vaikutus. Joidenkin tutkijoiden mielestä väistyvä eli resessiivisesti periytyvä. Ilmeisesti suomenajokoiralla suhteellisen harvinainen muihin rotuihin verrattuna.

Vastustaminen: jos sukulinjoissa esiintyy piilokiveksisyyttä, tulee läheistä sukusiitosta välttää. 

Alkuun

Luomiviat

Sisäänpäin kääntynyt luomi = entropium

Ulospäin kääntynyt luomi = ektropium

Sisäänpäin kääntynyt alaluomi aiheuttaa sarveiskalvon jatkuvaa ärsytystä -krooniset silmätulehdukset. Erityisesti alkusyksyllä heinän siemenet ja -ruumenet aiheuttavat kiusallisia tulehduksia avoluomiseen silmään.

Periytymisen mekanismi polygeeninen ts. usean geenin vaikutus sekä intermediaalinen ts. ominaisuus on molemmilta vanhemmilta saatujen geenien yhteisvaikutuksen tulos (koiralla intermediaaninen periytyminen on harvinaista). Luomiviat eivät ole rotuongelma suomenajokoiralla. Luomivikoja voidaan korjata tapauksesta riippuen kirurgisesti, joskin on huomattava on se, että koira, jolle on tehty edellä mainitun kaltainen ilmiasuun vaikuttava leikkaus tms., ei saa osallistua enää näyttelyyn. Luomivikojen vastustaminen: harkintaa siitosvalintaan. 

Alkuun

Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli dysplasia

 Perinnöllinen häiriö lonkkamaljakon ja reisiluun nivelnasta kehityksessä, jonka ilmenemiseen ja vian puhkeamiseen ulkoisilla tekijöillä tutkimusten mukaan on merkitystä. Lonkkaniveldysplasian merkityksestä rodunjalostuksessa eri roduissa käydään maailmanlaajuisesti jatkuvaa keskustelua. Huippuasiantuntijoidenkin käsityksen sen merkityksestä ja periytyvyysasteesta poikkeavat ajoittain toisistaan. SAJ on suoritettuun perusselvitykseen ja saatuihin tuloksiin perustuen päätynyt seuraavaan suositukseen:

1. kaikki siitokseen käytettävät yksilöt tulee tutkia lonkkadyspIasian varalta,

2. kun annamme lonkkakuvaustuloksille seuraavat lukuarvot A=0, B=1, C=2, D=3, E=4, niin siitosyhdistelmän yhteenlaskettu lukuarvo ei tule ylittää lukuarvoa 4.

3. Koiraa, joka on saanut lonkkakuvaustuloksen E, ei tule käyttää siitokseen.

Nykyisin on vallalla käsitys, että lonkkadysplasian periytymisen mekanismi on polygeeninen (ts. usean geenin vaikutus) ja että ympäristötekijöillä (kasvu- olosuhteet, ruokinta ym.) on merkitys sairauden ilmenemiselle.

SAJ :n jalostusorganisaatio on päätynyt suosittelemaan siitokseen vain lonkkakuvattuja koiria. Tämä on ensiarvoisen tärkeää jo pennun hankkijan oikeusturvan kannalta, olkoonkin, että hän itse voi tehdä arvion kuvaustuloksen merkityksestä.

Alkuun

Kyynärnivelen dysplasia

Kyynärnivelen kasvuhäiriö, joka ilmenee eturaajan tai takaraajan ontumisena ja voi pitkälle kehittyneenä aiheuttaa pysyvän nivelrikon. On todettu satunnaisesti suomenajokoiralla, mutta asiantuntijoiden mukaan ei ole vakava haitta rodussa tällä hetkellä. 

Alkuun

Polvinivelen anatomiset viat

Tutkijoiden mukaan periytyvät anatomiset heikkoudet polven nivelnastoissa ja telaurassa sekä nivelkulmissa ovat johtaneet polvinivelvaurioiden lisääntymiseen useissa roduissa.

Suomenajokoiralla on viime aikana ollut todettavissa polven nivelsiteen vaurioiden lisääntymistä, joiden syynä ovat mahdollisesti juuri periytyvät anatomiset viat nivelissä. Perinnöllisyyden selvittäminen on vaikeaa. Ensimmäiseksi on pyrittävä selvittämään polvinivelvammojen esiintyminen rodussa. Polven nivelsidevaurioilla on ilmeinen yhteys takaraajojen heikkoihin nivelkulmauksiin. 

Alkuun

Hännän nikamavika

Hännän nikamavikaa pidetään rappeutumis- eli degeraatio-ilmiönä, jossa hännän koukku muodostuu nikaman päiden pyöristyessä.

Arvostellaan ankarasti, koska häntävikoja pidetään osana selkärankavaurioita ja kontrolloimattomina ne voisivat vähitellen johtaa vian esiintymiseen muualla selkärangassa.

Periytyminen polygeenista ja resessiivistä, jossa vaillinen penetranssi. Esiintymisaste eli ekspressiviteetti suomenajokoiralla lievä –kuitenkin joissakin sukulinjoissa jopa yleinen. Vastustaminen: sukusiitoksen välttäminen niissä sukulinjoissa, joissa vikaa esiintyy. 

Alkuun

Ataksia

Suomenajokoiran ataksia = pikkuaivojen etenevä surkastuminen eli progressiivinen surkastuminen.

Tutkimusten mukaan yhdestä resessiivisestä geeniparista johtuva, ts. ataksiapennun on saatava sairauden aiheuttama geeni molemmilta vanhemmiltaan. Suomenajokoiralla perinnöllisyyttä selvitetty siitoskokeiluilla (S. Paatsama, P. Tonttila, L. Vasenius ). Ataksiaa esiintyy väistyvästi periytyvänä ilmeisesti melko laajalti eri sukulinjoissa. Toisaalta tietoon tulleiden todennettujen tapausten määrä koko suomenajokoirapopulaatioon suhteutettuna on verrattain pieni. Tämä taas saattaa johtua siitä, että ataksiaa ei riittävän hyvin tunneta ja se sekoitetaan penikkatautiin ja muihin pennun keskushermostohäiriöihin. Ataksian vastustaminen on ongelmallista. Jos siitä haluttaisiin päästä kokonaan eroon, tulisi karsinnan kohdistua kaikkiin sairastuneen yksilön lähisukulaisiin. Ainakin sukusiitosta on vältettävä Iinjoissa, joissa ataksiaa esiintyy. Luonnollisesti ataksiapentuihin johtaneita siitosyhdistelmiä ei tule uusia ja on syytä myös välttää näiden lähellä olevia yhdistelmiä. 

Alkuun

Perinnölliset ihosairaudet  

Atopia eli atoopinen ihottuma. Ajoittain voimakkaasti kutiseva vähitellen paheneva ihottuma, jossa tyypillisiä ihon muutosalueita ovat päässä silmien ympärys, korvalehdet ja leuanalus ja rungossa kyljet, nivuset ja raajat. Atopian oireita voidaan helpottaa lääkehoidolla, mutta pysyvää parannustulosta ei yleensä valitettavasti saavuteta.

Alttius ts. taipumus taudin puhkeamiseen on selvästi perinnöllinen, mitä osoittaa se, että on tavattu pentueita, joissa yli puolet pennuista on sairastunut atopiaan. Nykykäsityksen mukaan atopiassa allergeenit eli yliherkkyyden aiheuttajat tulevat koiraan hengitysteiden kautta. Maailman johtaviin ihotautispesialisteihin kuuluvan amerikkalaisen professori D .W. Scott tutki joitakin vuosia sitten Helsingissä viittä iho-oireista suomenajokoiraa ja päätyi atopiamääritykseen. Atopian vastustaminen rodussa on vaikeaa, koska tässä vaiheessa taudinmääritys perustuu kliinisiin oireisiin ja taudinkantajien seulomiseksi ei ole toistaiseksi menetelmää. Atooppisen ihottuman vastustaminen on kuitenkin jo tässä vaiheessa tärkeää ja edellä mainitunlaisia iho-oireita sairastavaa koiraa ei luonnollisesti tule käyttää siitokseen. 

Alkuun

Ruoka-aine allergiat  

Suomenajokoiralla on todettu myös erilaisia ravintoon liittyviä allergioita. Esimerkkinä voidaan mainita vehnäallergia eli keliakia, joissa kaikki vehnää sisältävät muonat aiheuttavat mm. iho-oireita. Ruoka-aineallergiassa oireet saadaan katoamaan poistamalla ruokavaliosta ao. allergeeni, ts. oireita aiheuttava ravinnonosa. 

Alkuun

Mustan karvan karvatupen kasvuhäiriö eli follikkelidysplasia

Tyypillisesti hieman vanhemmalla iällä (2-4v) ilmaantuva ihosairaus, jossa mustat karvat alkavat harventua esim. korvanlehdissä, se Iässä ja kyljillä. Oireet etenevät vähitellen ja voivat aiheuttaa kutinaa tai muita iho-oireita ja koira voi muutoin hyvin. Joidenkin tietolähteiden mukaan follikkeli dysplasia on dominantisti eli val litsevasti periytyvä. Tällöin vastustaminen perustuu karvatupen kehityshäiriöistä kärsivien yksilöiden karsimiseen siitoksesta.

SAJ:n v. 1993 suorittamassa kyselytutkimuksessa erilaiset vaikeat ihottumat olivat suurin sairausryhmä, joka oli johtanut koiran lopettamiseen sen elämän jossain vaiheessa. Perinnöllisiä ihosairauksia rodussa kiistatta ilmenee ja niihin tulee suhtautua vakavuudella. SAJ onkin käynnistänyt v. 1998 perinnöllisten ihosairauksien tutkimusprojektin joidenkin maan johtavien ihotautispesialistien kanssa.

Alkuun

Sydänviat  

Suomenajokoiralla esiintyy ajoittain miltei poikkeuksetta lopettamiseen johtavaa sydänvikaa. Taudin oireet ja kulku ovat hyvin samanlaiset kuin sydänlihaksen rappeutumiseen johtavassa kardiomyopatiassa ja alttius jollakin muulla rodulla on todettu perinnölliseksi. Ajokoiran sydänvikojen periytyvyydestä antaa viitteitä myös se, että on tapauksia, joissa alenevassa polvessa on useita yksilöitä menehtynyt kuvatunlaiseen sydänsairauteen. Tutkimustietoa tarvitaan tilanteen selvittämiseksi rodussa.

Alkuun

Ajohankauma eli rintapahka

Ajohankaumaa esiintyy kapea- ja syväkölirintaisilla koirilla. Tällöin lumihangessa ajettaessa iho rintalastan kohdalta ärtyy ja alueelle muodostuu karvaton ihopussi. Voidaan korjata tietyllä tekniikalla ns. ihonsiirtoleikkauksella, joskin vaiva pyrkii uusimaan osassa tapauksista. Vastustaminen tiukemmassa syvän ja kölimäisen rinnan ulkomuotoarvostelussa. 

Alkuun

Steriliteetti 

Hedelmällisyydessä myös perinnölliset seikat ovat mukana. Ankara suhtautuminen astutuskyvyttömiin uroksiin. Urosten spermatutkimukset siittiöiden elinvoiman testaamiseksi. 

Alkuun

Lähde: Ajokoiramies 4B/99