Etusivu
Suomenajokoira
Kasvatus ja metsästys
Ajokoe ja näyttely
Kauppapaikka
Vieraskirja
Ruokaohjeet
Linkit
Etsi
Yhteystiedot

Koirat:
Tervasmetsän Aku
Kärjen Sara
Tuuli

Kaakon Nettipalvelu

 

Rodun alkuperä
Suomessa ei tiettävästi ole ollut alkuperäistä omaa ajavaa koiraa, vaan suomenajokoira on risteytetty useista ulkomailta tuoduista ajokoirista. Ajokoirametsästystä harrastettiin 1800-luvulla maassamme varsin monenrotuisilla ajokoirilla ja varmasti myös näiden sekoituksilla. Etupäässä sotilashenkilöt toivat niin idästä kuin lännestäkin erirotuisia ajokoiria maahamme. Etenkin Ruotsista ns. anglosveitsiläisiä ajokoiria, joiden metsästysinto oli hyvä, mutta ne olivat löysiä ja raskaita koiria. Vähäisemmässä määrin tuotiin englanninkettukoiria (foxhound) ja englanninjäniskoiria (harrier), saksanajokoiria, kerrybeagleja, sveitsinajokoiria, venäläisiä harlekiineja ja kostromanajokoiria. Ensimmäinen julkaistu kuvaus ajokoirista on Piikkiön pitäjässä asuneen ja toista sataa ajokoiraa kasvattaneen Jacob Maexmontanin kirja vuodelta 1850. Herra Maexmontan oli itse innokas metsämies, ja hänet nimettiinkin aikanaan Suomen Metsästyskuninkaaksi. Hänen teoksessaan sanotaan Suomessa olleen 1800-luvun alkupuolella lähinnä Saksan ajokoiria muistuttavia, myös kettua hyvin ajaneita koiria, jotka vuosien varrella sekoittuivat kuitenkin kyläkoiriin ja menivät täten osittain pilalle. 1800-luvulla tiedetään maahan tuodun myös Venäjän ja Puolan ajokoiria, joissa esiintyi mm. runsaasti intoa lampaan ajamiseen, josta syystä niihin suhtauduttiin maaseudulla melko karsaasti, ja niidenkin vaikutus nykyiseen suomenajokoiraan on melko vähäinen. Runsainta ajokoirien tuonti oli luonnollisesti Ruotsista, mutta jonkin verran niitä tuotiin myös Englannista ja Sveitsistä.

Rodun kehittäminen
  Suomenajokoiran määrätietoinen rodullinen kehittäminen alkoi varsinaisesti Suomen Kennelliiton perustamisen jälkeen 1889. Koska käytännön metsästyksessä oli todettu, että suuret venäläiset rodut olivat mäkisissä olosuhteissamme liian raskaita, mutta vastaavasti ruotsalais-saksalaiset ja ruotsalais-englantilaiset risteytykset talvisiin olosuhteisiin soveltumattomia, ryhdyttiin hakemaan meidän olosuhteisiimme sopivaa koiraa. Tarkoitus ei alun alkaenkaan ollut ryhtyä luomaan kokonaan uutta rotua, vaan etsiä jo maassa olevista koirista parhaiten soveltuvat yksilöt, ja kehittää niiden avulla suomalainen ajokoira. Suomen Kennelklubin ensimmäisestä näyttelystä v. 1891 valittiin kolme ja seuraavana vuonna kahdeksan koiraa, joiden pohjalta laadittiin ensimmäiset rotumerkit vuonna 1893. Koiran väriksi vahvistettiin punaruskea, mutta väri ei kuitenkaan vakiintunut, vaan musta mantteli pyrki voimakkaasti esiin, ja näin jouduttiin 1908 palaamaan kolmiväriseen koiraan. Välillä oli vuonna 1902 perustettu Suomen Kennelkluben ajokoiraosasto, jonka vastuulle rodun jatkojalostaminen jäikin aina siihen saakka, kunnes vuonna 1962 perustettiin nykyinen rotu- järjestö, Suomen Ajokoirajärjestö -Finska Stövarklubben r.y.

Suomenajokoira tänään
  Nykyinen rotumääritelmä on pääosiltaan peräisin vuodelta 1932. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että suomenajokoira on erittäin yhtenäinen, kansainvälisestikin korkeatasoinen ja etenkin kynologisesti terve koirarotu. Se on kooltaan suhteellisen suuri, nartun alarajasta 52 cm uroksen ylärajaan 61 cm. Se on kolmivärinen, tasakorkea, korkeuttaan selvästi (noin 10 %) pidempi, voimakas, mutta ei raskasrakenteinen. Luonne on rauhallinen ja ystävällinen. Suomenajokoira on jo pitkään ollut yleisin koirarotu maassamme. Vuosittain niitä rekisteröidään Suomessa noin 3500. Suomenajokoiraa on rekisteröity viimeisen seitsemän vuoden aikana Suomessa 28000, Ruotsissa 4500 koiraa ja Norjassa 2200 koiraa, joten se on tällä hetkellä suosituin ajokoirarotu Pohjoismaissa. Pohjoismaiden lisäksi suomenajokoiria on viety mm. Kanadaan, Itävaltaan, Kreikkaan, Eestiin ja myös Pietarin seudulle. Näyttelykäyntejä on vuosittain noin 3500, mutta koekäyntejä hieman vajaa 6000, joka osoittaa, että suomenajokoira on edelleen vankasti käyttökoira. Sen uskaltaa sanoa olevan tällä hetkellä maailman paras jänistä hakeva ja ajava koirarotu, jolla on myös vankat taipumukset hakea ja ajaa kettua, jos se siihen koulutetaan. Vuosittain käyttöpuolen päätapahtuma on mestaruusottelu Kilpa, johon pääsy on jokaisen koiranomistajan, samoin kuin tuomarin unelmien täyttymys. Päästäkseen Kilpaan koiran on selviydyttävä oman kennelpiirinsä piirinmestaruuskokeisiin, menestyttävä niissä niin hyvin, että pääsee oman lohkonsa valintakokeisiin, joista selviytyy 12 koiraa varsinaiseen mestaruusotteluun. Ja tämän ottelun voittaja kruunataan sitten sen vuoden Ajokuninkaaksi. Suomenajokoiran jalostuksen haasteena on ajokoiran edelleen kehittäminen hyvänä jäniksen ja ketun ajurina vaikeutuvissa maasto-olosuhteissa, joista esimerkkeinä voi mainita tiet ja metsiköiden pienentyminen sekä hirvieläinten voimakas lisääntyminen. Viime vuosina on käyty keskustelua sääntömuutoksista. Vuoden 1998 vuosikokouksessa asian päättäminen siirrettiin vielä seuraavaan vuoteen ja sääntöihin tehtiin muutos kenraalihukan poistosta. Tunnusomaista keskustelulle on ollut suhtautuminen asioihin tunteenomaisesti. Vajavaisilla taustatiedoilla on rohkeasti luotu mielikuvia, joilla ei ole todellisuuspohjaa. Suomenajokoiran ajotaito verrattuna muihin ajaviin rotuihin kestää kyllä vertailun. Kuitenkin on syytä olla valppaana, että ajokoiramme ajotaito ei taannu ja se turvataan yhteistyössä jalostuksen ja kasvattajien eli koiranomistajien kanssa. Tiedämme jalostusta tapahtuvan silloin, kun uusi sukupolvi kasvaa käyttöpuoleltaan entistä paremmaksi. Tärkeää on myös jo saavutetun hyvän säilyttäminen. Tähän pystytään jalostusneuvonnan yhä tehokkaammalla käytöllä, jossa apuna käytetään ATK:ta, narttututkimus ja sen antamat mahdollisuudet, unohtamatta silti aikojen kuluessa saatua kokemusperäistä tietoa.

Lähde: Ajokoiramies 4B/99

Sivun alkuun Etusivulle    
 

Suomenajokoiran historiaa

 

Lisää oma kommenttisi tälle sivulle                     Uusimmat kommentit

Tämän sivun kommentit:

14.04.2009 19:55 kiitti:

Sain apua koulun tehtävään!


22.05.2008 8:07 kikka2:

hyvää tietoo!=)


15.05.2008 19:03 Fani<33:

Aika hyvä historia.Suomenajokoirat on ollu aina lähella sydäntäni:)


10.03.2008 13:26 jep:

Teen kouluun power point esityksen, ja halusin tietysti tehdä entisen koirani rodusta. todella paljon löytyy tietoa :)


19.10.2007 14:12 Julia:

Tosi hyvää tietoa ja hyviä kuvia!:)


09.02.2007 8:43 jaaaaarmooo:

ajokoira on paras laji


30.11.2006 15:46 Pahkinaolut:

Hyvää tietoa. Ei löytyny googlaamalla paljon yhtä hyviä sivuja. Teen kouluun asiatekstin jossa on vapaa aihe. Tietysti piti oman koiran rodusta tehdä ja tää on hyvä esimerkki siitä miten pitää tehä suomenajokoirasta teksti. En tietenkään kopioinut suoraan mutta lähes kaikki tietoni tekstiin löytyy täältä.


29.03.2006 15:35 Ville Peltonen:

Määkin teen koulussa ajokoirasta asiatekstin täältä löytyy hyvää tietoo..


14.02.2006 16:32 Rekku:

Kiitoksia todella paljon näistä tiedoista! Koulussa täytyy tehdä asiateksti jostain aiheesta ja teen ajokoirasta ja tämä sivusto on auttanut minua jo todella paljon ja antanut paljon uutta tietoa. Kiitos!


24.02.2005 14:40 Taija91:

Kiitos kun näiltä sivuilta löytyi paljon tietoa suomenajokoirasta. Tiedoista sain apua koulun esitelmään, en tietenkään kopioinut suoraa vaan laitoin aivan omaan muotoon :) KIITOS!


24.02.2005 9:09 porkkana:

lähtekää metsälle kaikki aika loppuu


Sivun alkuun