Kärjen Sara
Suomenajokoira narttu.
Syntynyt: 15.9.2006
Pentueet: 1
Isä: Aleksi
Emä: Kärjen Mira
Kasvattaja: Kleimola Kalevi. Pernaa
Omistaja: Mäkinen Tero. Jämsä
Sara tuli minulle 15.3.2008 jokioisilta. Koiran suvusta löytyy enimmäkseen kettuverisiä ajureita, mutta Sara ei ole vielä näyttänyt merkkejä, että kettu kiinnostaisi. Saralla on tehty 1 pennut jotka syntyivät 14.3.2009 ja isä on Korventaustan Juri joka tosin on edes mennyt ajuri. Juri sairastui syöpään ja se täytyi lopettaa. Saralla oli oikeastaan nyt ensimmäinen metsästyskausi, sillä koira on ehtinyt kiertää monta kotia ennen minulle tuloani mikä on koiralle huono asia. Meni aikaa ja oli kovan työn takana, että saatiin Saralle luottamus, että se tajusi sen että saa jäädä meille, mutta koiralla oli varmaan pelko, että taas kohta lähdetään eripaikkaan. Hain koiraa Jokioisilta niin ent. omistaja kutsui Saraa niin koira vain haukkui ja ryömi mahallaan omistajan luokse. Nyt kun tullaan kotiin niin koira hyppii tasajalkaa ja on erittäin innoissaan ja erittäin ystävällinen kaikkia kohtaan. Tulee vain tässä mieleen, että koira on saanut huono kohtelun edellisissä paikoissa. 21.8.2008 lähdettiin Saran kanssa metsään ja laskin koiran irti, ja koirahan lähti kiertelemään niin kuin koiran pitää. Koira tuli vähän väliä käymään luonani siinä missä sen irti päästin. Sitten koira alkoi viipyä pidempään ja itselleni tuli pelko, että taasko se otti pitkät kun oli jo kerran tehnyt sen kesälomalla ja oli 3 päivää pois kunnes minulle soitettiin että se on lähellä Mänttää ja matkaa on 25-30 km ja siellähän se makasi talon pihassa veto pois. Nostin koiran syliin ja autoon ja sitten kotiin. Metsässä oltiin niin koira otti yhteyttä koko ajan noin 15 min. välein. Sitten koira alkoi viipyä vähän pisempään ja lähdin katselemaan missä koiruus menee ja ei näkynyt sitten alkoi kuulua ihan kuin susi olisi ulvonut, mutta sehän olikin vain Sara joka oli mennyt paniikkiin kun ukkoa ei näy missään. Tällähetkellä koiran pää on sen verran umpiluuta, että itse on haettava metsästä pois, sitkeys on kova ja hakuun on yleensä mennyt 15min ja jänis on ylhäällä, mutta ajotaito ei ole päässyt kehittymään kunnolla kun ensimmäinen vuosi on takana ja edellisessä elämässä koira ei ole edes kerinnyt kunnolla metsällä käymään. Ajot ovat ollut pisimmillää sulalla maalla 30-45 min kun taas lumikelillä 20 min. Paitsi loppu talvesta saatiin sellainen 1 1/2-2 tunnin ajo. Kävin yhdet paluuperät neuvomassa ja taas mentiin. Ensikaudesta odotan jo vähän parempaa.
Tässä olisi kuva Sarasta ja sen pennusta sekä metsästyskaveristani.


|