Etusivu
Suomenajokoira
Kasvatus ja metsästys
Ajokoe ja näyttely
Kauppapaikka
Vieraskirja
Ruokaohjeet
Linkit
Etsi
Yhteystiedot

Koirat:
Tervasmetsän Aku
Kärjen Sara
Tuuli

Kaakon Nettipalvelu

 

Milloin koiralla kokeisiin?

Suomenajokoiran jalostamiseksi olisi tärkeätä saada uusia koiria ja uusia harrastajia kokeisiin. Koekäynnit olivat kuitenkin 90-luvulla laskussa. Koekaudella 1989/1990 koekäyntejä oli 6907 mutta 1998/1999 enää 5337. Reppumiehillä on hyviä koiria, mutta monilla voi olla vaikeuksia tietää, milloin koira on valmis kokeisiin.
Koekoirat eivät ole mitään yliluonnollisia yksilöitä, vaan tavallisia jänistä hyvin ajavia koiria. Harjoitus tekee mestarin tässäkin kilpailumuodossa eikä lahjakkainkaan yksilö harjaannu käyttövalioksi tarhassa. Helpoimmin koeasioista pääsee selville hakeutumalla palkintotuomarikurssille ja koetuomariksi. Tietoja kurssien ajankohdista saa Ajokoiramies-lehdistä. Kokeissa on mahdollisuus seurata muita koiria, joihin sitten pystyy vertaamaan oman koiransa kykyjä. Tuomaritehtävissä selviää käytännössä monia asioita, joita on vaikea teoriassa selittää. Kokeissa oppii esimerkiksi tietämään, miten metsässä pitäisi toimia, mikä helpottaa oman koiran kouluttamista.  

Uusien harrastajien mukaantuloa on pyritty helpottamaan monella tavalla. Nykyään koeuran voi aloittaa ilman näyttelytulosta. Näyttelytulos vaaditaan vasta siirryttäessä avoimesta luokasta voittajaluokkaan.
Kiireisille ihmisille järjestetään yhä enemmän yksipäiväisiä kokeita ajan ja rahan säästämiseksi. Koe ei enää pääty 40 minuutin kenraalihukkaan, vaan työskentelyä jatketaan täydet kaksi tuntia ajon alkamisesta. Ajokokeet myös säästävät riistaa. Kokeissa ei ammuta jäniksiä, vaan tarjotaan niille pari tuntia kuntoliikuntaa aikana, joka niillä muutoin kuluisi turhaan makaamiseen. Lisäksi on huomattava, että myös useimpien tuomarien koirat ovat poissa metsästyksestä kokeiden ajan.  

Kokeisiin voi valmistautua

Vaikka kokeissa pyritään selvittämään koiran metsästysominaisuuksia, poikkeaa koetilanne normaalista metsästyksestä, minkä vuoksi koiraa kannattaisi valmentaa kokeisiin. Metsästysreissuille voisi pyytää tuttavia mukaan, sillä vain isäntänsä kanssa liikkumaan tottunut koira saattaa kokeissa ihmetellä koeryhmää, johon kuuluu kaksi tuomaria ja mahdollisesti vielä maasto-opas.
Koira pitäisi myös opettaa työskentelemään itsenäisesti. Kokeissa sen pitää saada jänis liikkeelle omin avuin kahdessa tunnissa. Metsästettäessä koira ja isäntä toimivat usein yhteistyössä, ja koira oppii odottamaan isännän apua vaikeissa tilanteissa. Kokeissa koiraa ei saa auttaa, vaikka jänis makaisi jaloissa.
Metsästäjät kertovat usein koiriensa ajaneen jänistä koko päivän ja vielä yön perään. Kokeissa riittää kahden tunnin ajo. Kun ajo alkaa, aikaa mitataan minuuteissa ja viiden minuutin ja sitä pidemmät hukat vähennetään 120 minuutista.
Metsään kannattaakin ottaa mukaan kynä ja paperia ja merkitä paperille koiran tekemiset. Kokemus on osoittanut, että hukat häipyvät isännän muistista verrattain äkkiä. Nuoren tuomarin on hyvä harjoitella maastokortin täyttämistä omaa koiraa harjoittaessaan.
Koiran pitäisi myös saada harjoitella erilaisissa maastoissa. Se pitäisi myös ottaa kiinni ajojen välillä ja siirtää autolla eri paikkaan, sillä kokeissa koira on saatava kiinni erien välillä. Metsästäjien koirille autoon ottaminen merkitsee useimmiten päivän päättymistä ja lähtöä kotiin. Koekoiran pitää olla fyysisesti siinä kunnossa, että kestää kaksi koe-erää perättäisinä päivinä, mikä tarkoittaa maksimissaan kahta kahdeksan tunnin päivää. Kun ajominuutteja alkaa kertyä erää kohti vaihtelevissa maastoissa säännöllisesti yli 60 minuuttia, alkaa koiraolla valmis starttaamaan.
Avoimessa luokassa ajatetaan yksi erä molempina koepäivinä, toinen aamulla ja toinen päivällä. Voittajaluokan kokeessa ensimmäisenä päivänä otetaan kaksi erää ja toisena yksi. Kolmospalkintoon vaaditaan noin 60 minuutin ajo erää kohti, kakkoseen 75 minuuttia ja ykköseen 90 minuuttia. Kun koiraan on panostettu aikaa, vaivaa ja rahaa muutamia vuosia ja kasassa on kolme voittajaluokan ykköstä (ainakin yksi paljaalta maalta), isäntä huomaa elelevänsä käyttövalion kanssa -emännästä ei enää tässä vaiheessa ole aina tietoa.  

Lähde: Ajokoiramies 5/99 Risto Mykkälä

Sivun alkuun Etusivulle    
 

Milloin kokeisiin?



 

Lisää oma kommenttisi tälle sivulle                     Uusimmat kommentit

Tämän sivun kommentit:

05.04.2006 14:37 emäntä (koira 7 kk):

Voipi olla myös niín, että isäntä on se "käyttövalio" mutta emäntä kouluttaa, ruokkii, kasvattaa, käy metsässä, etsii tietoa ja laittaa älyttömästi rahaa ajokoiran pentuun ja lisäksi se koira nukkuu välissä yöt..Syksyyn pitkä aika!


13.02.2006 10:11 Kipa:

Vanhaa tietoa sivun loppuosassa. Ei ole enää kahdenlaisia kokeita normaalisti.


Sivun alkuun